Messuilla oli kova kuhina, kuten pari vuottakin sitten, jolloin viimeksi olen itse päässyt paikalle. Silloin ei mielestäni ollut kovinkaan monta kojua, josta sai lankoja ostettua ja tällä kerralla sai tehdä kaikkensa, ettei lankakojuille olisi mennyt. Mulla kun on melkoinen kasa lankoja odottamassa työstämistä. Ei ole mitään järkeä ostaa lisää. Paitsi että syksyllä olin jo alkukodin osoitteeseen tilannut vähän Loftia ja Unikatia ja merinolankaa, joka osoittautui tosi ohueksi.

Mitään kojuja mää en enää nimeltä muista.



Esikoiselle ja äiteelle tällaiset lammastossut. On meinaan ehdottomat näissä Britannian eristämättömissä ja vetoisissa taloissa kylmänä vuodenaikana. Eikä tarvi edes olla pakkasta ulkona. Äidillä kuvassa vielä villasäärystimet, pitkät kalsarit ja fleecepöksyt. Just ja just tarkenee. Pojalla pitkät villikset alla, siksi niin paksut sääret.



Nää oli pakko saada, kun pojalla ei lämpimiä päähineitä vielä ole. Puuvillatrikoinen kypärämyssy oli supersöpö, ja jottei harmita pupukorvien piilotus lakin alle, on fleecevuoratussa myssyssä myös pupunkorvat.

Pojalle pukinkonttiin tällaiset. Auto on kuulemma vanha foordi ja tää alempi on matkaversio siitä valtavasta, mikä on lääkäriasemame aulassa ja joka kiehtoo poikaa tavattomasti.

Tähän mä rrrrakastuin. Valtavan ihanan upeet haalarit sällille. Vau. Pakko saada! Samasta kojusta yks nb cuddlebuns meen toukokuun tulokkaalle. Se vaan oli kuivurissa just kuvaussession aikana. Samat värit raidallisena joustofroteena ja sisällä ruskea velour, ku mitä tossa haalarissaki. Piääääni!

Miehelle synttärilahjaksi päivän myöhässä visakoivulla päälystetty kahden gigan usb-muistitikku. Siinä oli kaulahihna tossa reiässä, mutta miehestä se ei sopinu tyyliin. Tykkäs kyl muuten.

Sit mää tarvin AAAPUUVA!

Täs on nää ohkaset merinovillat ja mun pää on typötyhjä. Mitä noista voi tehdä? Vähän on turhan karkeaa kaulahuiviksikaan. IREOITA, pliiiiiis!